Hämeenlinna

Kaivokatu 16
13100 Hämeenlinna

Puh. 03 615 370 Fax. 03 682 2039

Espoo

Sinimäentie 10 C
02630 Espoo

Oulu - Huollon toimipiste

Aapistie 7 B
90220 Oulu

Tilaukset, tuotetiedustelut sekä muut tiedustelut: info@immunodiagnostic.fi

Ota yhtettä Tekninen tuki ja huolto
Siirry sisältöön

Blogi: Henkilökuvassa neurokirurgian huippuosaaja Kuopiosta – Katso video!

Mikael von und zu fraunberg

Henkilökuvassa neurokirurgi Mikael von und zu Fraunberg Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta.

Millainen on hyvä neurokirurgi?

Rovaniemeltä kotoisin oleva Mikael von und zu Fraunberg innostui neurokirurgiasta professori Juha Jääskeläisen tehdessä valvekraniotomiaa (hereillä olevalta potilaalta poistettiin aivokasvain) – tämä erikoinen toimenpide jäi nuoren lääketieteen opiskelijan mieleen. Matematiikasta kiinnostunut Mikael on käynyt myös teknillisen korkeakoulun, oikeustieteellisen sekä kauppakorkean, mutta lääketieteellisen mukava ja sosiaalinen oppimisympäristö vei mennessään. Tutkimusorientoitunut ja väitöskirjan viimeistellyt Mikael halusi erikoistua neurokirurgiaan ja hänelle tarjoutuikin erikoistumispaikka Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, missä hän nykyään toimii neurokirurgian apulaisylilääkärinä.

Mikael vastaa KYSissä neuromodulaatiotoimenpiteistä, joihin kuuluu syväaivostimulaatiot liikehäiriöpotilaalle (esim. parkinsonintauti) sekä kivun neurokirurginen hoito, jossa potilaille laitetaan selkäydinstimulaattoreita tai muilla tavoin häiritään kivun välitystä selkäytimen ja muun keskushermoston alueella. Tämä on mielenkiintoinen alue, jossa yhdistetään tietoja eri alueilta, kuten kliinisen neurofysiologian sekä kuvantamisen alueilta.

Leikkausmikroskooppi kaiken neurokirurgian kulmakivi

”Mikroskoopit ovat olleet mukana leikkauksissa jo 60-luvulta lähtien, ja niitä käytetään edelleen ja yhä enemmän. Nykyään leikkausmikroskooppi on kaiken neurokirurgian kulmakivi – kaikki kallonsisäiset leikkaukset tehdään mikroskoopilla sekä lähes kaikki spinaalikanavaleikkaukset”, Mikael toteaa.
Leikkaustilanteessa on luotettava siihen, että kaikki toimii. Leikkausmikroskoopin tärkeimpinä ominaisuuksina Mikael painottaakin luotettavuutta ja toimivuutta.  Lisäksi hyvä ergonomia, käsiteltävyys ja optiikan toimivuus ovat tärkeitä asioita.

Katseenseurantamenetelmä kirurgin avuksi

Tutkimuksesta kiinnostunut Mikael kehittää yhteistyössä kuopiolaisten ja joensuulaisten kanssa leikkauksessa hyödynnettävää katseenseurantamenetelmää, jossa pienten kameroiden avulla tunnistetaan, mihin kirurgin katse kohdistuu leikkauksen aikana. Menetelmää on tarkoitus hyödyntää oppimisen apuna, koska sillä voidaan seurata, mihin kirurgin huomio kiinnittyy. Näin voidaan esim. vertailla kokeneempien ja aloittelevien neurokirurgien toimintaa sekä seurata oppimisentasoa ja -edistymistä.
Lisäksi menetelmää voisi mahdollisesti hyödyntää myös stressin ja väsymyksen havainnoinnissa: jos katse, liike, suunta sekä laajuudet muuttuvat, voidaan ajatella, että kirurgi on väsynyt ja hänen olisi hyvä pitää tauko.
Myöhemmässä vaiheessa katseenseurantamenetelmää on tarkoitus käyttää myös mikroskoopin ohjailuun. Katse ennakoi usein toimintaa, mitä ollaan tekemässä, jolloin menetelmän avulla pystyttäisiin muuttamaan ennakoivasti mikroskoopin säätöjä ja ohjaamaan mikroskooppia oikeaan suuntaan.
Lisäksi kuvaspektrianalytiikan avulla voisi poimia tietoa kuvasta, minkä silmä sinänsä näkee, mutta kirurgi ei sitä erota, esim. kasvaimen ja terveen aivon rajan havaitseminen sekä sen, ovatko verisuonet avoinna vai menneet kiinni leikkauksella.

 

Mikrokirurgiakeskus vahvistaa huippuosaamista Kuopiossa

Mikrokirurgiakeskus syntyi osin silmänliiketutkimuksen kautta, kun Mikael mietti kollegoidensa kanssa mikä olisi hyvä tutkimusympäristö, sekä mistä tutkittavia saataisiin. Neurokirurgiaan erikoistuva LT Antti-Pekka Elomaa on keskittynyt silmäliiketutkimukseen, ja innostui koordinoimaan sekä viemään tutkimuskeskushanketta eteenpäin.

Perinteisen kirurgian oppiminen, jossa aloittelijat oppivat seuraamalla kokeneiden kirurgien työskentelyä, ns. mestari-kisälli-oppimismalli saisi väistyä ja tilalle tulisi simulaatioharjoittelu. Painopiste siirrettäisiin leikkaustilanteesta sitä edeltävään simulaatioharjoitteluun, joka on turvallista ja toistojen tekeminen on helppoa. Aloittelevan kirurgin edistymistä myös mitattaisiin, mikä on motivoivaa oppimisen kannalta. Kun sopiva suoritustaso on saavutettu, voidaan siirtyä leikkaussaliin. Harjoittelukeskus palvelee samalla tutkimusta, sillä jokainen, joka siellä harjoittelee, osallistuu samalla tutkimukseen tutkittavana.

Mikrokirurgiakeskuksessa harjoitustoistoja seurataan, toistot rekisteröidään sekä silmänliikeasiat ja muut tiedot tallennetaan. Lisäksi mahdollisesti myös muita fysiologisia parametreja mitattaisiin, kuten stressitasoa, syketasoa, lihasten toimintaa EMG:llä ja ihon hikoilua. Nämä tiedot tallennettaisiin harjoittelun lomassa kymmeniltä, sadoilta harjoittelijoilta. Harjoitustoistojen tuoma tieto analysoitaisiin ja katsottaisiin, löytyykö jotain mikä auttaa itse leikkausta.

Mikrokirurgiakeskuksesta hyötyy neurokirurgien lisäksi myös ortopedit, korvalääkärit, plastiikkakirurgit, silmälääkärit, sekä oikeastaan kaikki kirurgian erikoisalat, joissa tehdään mikrokirurgiaa.

 

On hienoa, että meillä on tällaisia huippuosaajia asiakkainamme!

 

Blogiteksti perustuu Mikael von und zu Fraunbergin haastatteluun 28.9.2017 Kuopiossa. Haluamme esitellä huippuosaajia, alansa asiantuntijoita näin blogitekstin muodossa. Saammeko kirjoittaa sinusta tai teidän tiimistänne jutun?

Ota yhteyttä, niin kerron lisää!