Perinteisesti diabetes on luokiteltu lähinnä tyyppiin 1 ja 2. Uusimman tutkimuksen perusteella tutkijat ehdottavat nyt jakoa viiteen eri ryhmään. Uusi luokitus on askel kohti yksilöllisempää ja tehokkaampaa diabeteksen hoitoa ja uudet tutkimustulokset auttavat parantamaan diabeteksen ennustetta ja helpottavat hoidon valinnassa.
Diabetes on monimuotoinen sairaus
Diabetes on monimuotoinen glukoosiaineenvaihdunnan sairaus. Diabeteksessa keskeisiä sairauden syntyä ja etenemistä selittäviä tekijöitä ovat haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia erittävien beetasolujen toimintahäiriö ja lopulta näiden solujen kuolema.
Diabetes on tähän asti jaettu tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen sekä muutamaan harvinaisempaan diabetestyyppiin. Suurimmalle osalle potilaista (85-90 %) diagnosoidaan tyypin 2 diabetes, joka on kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä sairauksia. Potilaat eroavat toisistaan oireiden vakavuuden, diabeteksen lisäsairauksien ja lääkeainevasteen suhteen, joten yksilölliselle hoidolle on tarvetta. Vuonna 2018 The Lancet Diabetes & Endocrinology lehdessä julkaistu uudenlainen diabeteksen luokittelu on saanut osakseen paljon huomiota. Professori Leif Groopin ryhmä tunnisti 5 erilaista potilasryhmää, joilla oli erilainen oireprofiili ja riski sairastua diabeteksen komplikaatioihin. Luokittelu perustuu potilaiden sairastumisikään, painoindeksiin ja neljään laboratoriotestiin, joilla mitataan verensokeria, insuliiniresistenssiä ja diabeteksen GAD (glutamaattidekarboksylaasi ) –vasta-aineita.
Tutkimuksen perusteella luotu uusi diabeteksen luokittelu:
- Group 1: SAID (Severe autoimmune diabetes) = autoimmuunidiabetes
- Group 2: SIDD (Severe insulin-deficient diabetes) = vaikea ei-autoimmuuniperäinen insuliininpuutosdiabetes
- Group 3: SIRD (Severe insulin-resistant diabetes) =vaikea insuliiniresistentti diabetes
- Group 4: MOD (Mild obesity-related diabetes) = lievä lihavuuteen liittyvä diabetes
- Group 5: MARD (Mild age-related diabetes) = lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes
Ryhmä 1 vastaa periaatteessa tyypin 1 diabetesta ja harvinaisempaa LADA tyypin diabetesta (latent autoimmune diabetes in the adult) eli hitaasti kehittyvää aikuisten autoimmuunidiabetesta, jonka tunnusmerkkejä ovat huono metabolinen kontrolli, heikentynyt insuliinin tuotanto ja GAD-vasta-aineiden esiintyminen. Eri ryhmillä on erilaiset liitännäissairaudet ja komplikaatiot. Uusi luokittelu auttaakin valitsemaan kullekin potilaalle parhaiten sopivan hoidon ja seurantatavan sekä ennustaa paremmin myös vakavien komplikaatioiden riskin. Erityisesti ryhmän 3 (joilla on suurin insuliiniresistenssi) ja ryhmän 2 (ei-autoimmuuniperäistä insuliininpuutosdiabetesta) sairastavat potilaat hyötyisivät uudesta diagnostiikasta. Ryhmän 3 henkilöillä on huomattavasti korkeampi riski diabeettiseen munuaistautiin verrattuna ryhmän 4 ja 5 henkilöihin (joilla on tällä hetkellä sama hoito). Ryhmän 2 (insuliinin puute) henkilöillä on korkein riski retinopatiaan. Myös diabeteksen riskigenotyyppien esiintyminen erosi siitä, mitä oli nähty perinteisessä tyyppi 2 diabetes ryhmässä.
Perustutkimus on tärkeää diabeteksen hoidon ja ennustettavuuden parantamiseksi. Diabeteksen molekyylimekanismien selvittäminen antaa uutta tietoa sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä ja hoidon vaikutuksista eri potilasryhmiin. Sokeriaineenvaihdunnan tutkimuksessa käytetään useita eri biomarkkereita, jotka antavat lisätietoa tämän monimutkaisen sairauden syistä ja seurauksista. Insuliinin lisäksi muita tärkeitä biomarkkereita ovat mm. C-peptidi, glukagoni ja suolistohormonit, joista kerron lisää seuraavassa blogikirjoituksessani.
Lähteet:
Tuore tutkimus ehdottaa radikaalia muutosta diabeteksen luokitteluun, Mari Kaunisto
Study suggests: New classification of diabetes, Mercodia
Diabeteksen luokittelua on aihetta muuttaa, Annemari Käräjämäki ja Liisa Hakaste
Novel subgroups of adult-onset diabetes and their association with outcomes: a data-driven cluster analysis of six variables. Lancet Diabetes and Endocrinology, Emma Ahlqvist et al.
Tässä kirjoituksessa käsiteltiin uutta diabeteksen luokittelua ja seuraavassa osassa syvennytään tarkemmin sokeriaineenvaihdunnan tutkimuksissa käytettäviin eri biomarkkereihin. Lue lisää!